oisko jo kerrottavaa...

Hellou,

Long time no write...

yksi syy voisi olla että elämäni on suhteellisen tylsää ja kulkee normaalisti eteenpäin ilman sen kummempia töyssyjä... mutta kerrotaanpa jotain.

Olen ollut viikon etelä-Lapissa tarkalleen ottaen Rovaniemellä, siellä ei edes ollut kylmä mutta matkan varrella käytiin Kemin lumilinnassa joka oli minulle pienimuotoinen pettymys, siellä oli kylmää...
Draamalta ei selvitty kun minä "hurjapää" eksyin metsään kun tarposin lumikengillä siellä, onneksi löysin tieni ulos koska en istu metsässä kirjoittamassa tätä.

Kiloja on muuten menetetty vajaa 14, eli ihan kivasti menee, tosin ruisleipää teki niin hirveesti mieli että sorruin ja rangaistukseksi sain kovan vatsasäryn, joten tuskin huominen punnituspäivä tuo kesää vielä, tai ehtiihän sitä vielä reenata kovalla vauhdilla tänään, jos jaksaa.

Tytötkin on valloittavan ihania, Nathalie on vaan saanut uuden yöllisen harrastuksen jota ilman oltaisiin pärjätty erinomaisesti. Heräsin klo 3 yöllä pari yötä sitten Nathalieen kiljuntaan, hänen sänky oli tyhjä ja hän seisoi keittiössä huutaen purukumin perään, kun nostin hänet syliin hän nukkus, joten sain ensimmäisen kerran tavata unissakävelijän, ja se oli oma tyttäreni.

Huomenna meen työhaastatteluun ja toivottavasti saisin työhaastattelupyyntöjä lisää koska kesä on haaveiluasteikolla upean upea. Saan viettää sinkkukesää sielujen kyllyydestä koska eksä ja mä vaihdetaan rooleja kesäksi ja tytöt asuu väliaikaisesti hänen kanssa, aion treenata ja käydä jokilaivalla ja tehdä kaikenlaista mielekästä...

Melindakin on oppinut uuden taidon, hän osaa sanoa ärrän, joka tulee esille sillä tavalla että hän korrostaa kaikkien sanojen ärriä ja välillä hän murrisee :D

Melindalla näyttäisi myös olevan jonkinverran matikkapäätä koska simppelit laskut onnistuu helposti ja kun kehuin ja sanoin että minä en ole mikä matikkanero niin Melinda sanoi:
- Ei se mitään äiti, mä voin opettaa sinua...

Juu en mä niiin huono kuitenkaan ole... :lol: