Jouluaatto takanapäin, olin hyvinkin yllättynyt lahjasta jonka sain. Vanhempani ostivat mulle Nintendo Wii pelikonsoolin ja siihen Wii Fit pelin, ollaan mun siskon kanssa pelattu ja voi jukra se on hauska vekotin, lihaksetkin on ihan hellinä.
Hain tytöt tänään heidän isovanhempiensa luota kävin moikkaamassa eksän siskoa, jonka kanssa olen vielä yhteydessä, sitä sanotaan vissiin kemiaksi.
Onneks joulu oli aika krääsätön tytöille, nukkekoti otettiin isovanhemmilta mukaan, yhdet lapaset ja muut jutut heidän isä sai luokseensa jotta mun ei tartte katsoa esim muovailuvahaa lattialla.
Kun tultiin isäni luo, tytöt avas viimeisimmät lahjat ja hauskaa oli, jätettiin viimeinen juttu huomiseksi, nimittäin leikkikauppa. Melinda suunnitteli jo kun hän avasi paketin missä oli kaupan myytävät että hän avaa kaupan huomenna, hän tulee olemaan hyvinkin iloinen kun näkee "oikean" kaupan huomenna.
Mä oon aika väsynyt, mun fammu on aika huonossa kunnossa, ja nähtäväksi jää milloin aika loppuu häneltä.
Mutta huomenna leikitään kauppaa tyttöjen kanssa, ja mennään pihalle puuhaamaan ja ajattelin yhtä kaveriakin käydä katsomassa. Sitten joulu onkin paketissa ja voimme keskittyä uuteen vuoteen ja sen viettämiseen. Sisko lähti baanalle ja isä tarjoutui vahtimaan tyttöjä, tosin en mä jaksa minnekään mennä paitsi sänkyyn.
Melinda höpötti koko matkan kun ajoin kotiin;
-Äiti arvaa mitä me oltiin metsässä tänään.
-Minä; aijaa
-Joo, sellaisen ison kiven päällä, sellainen kalliolle kukkulalle.
Olivat käyneet ison mäennyppylän päällä, jota itse ravasin ylös kun odotin Melindaa ja oltiin jo viikko lasketun ajan yli, ei se niin pieni kivi ole, mutta kivi kuitenkin.
Nyt hetkeksi isän kanssa telkkaria tuijottamaan, sitt meen tutkii siskoni kylpyhuone laatikkoo, koska minä Uunon pojanpojan tytär olen unohtanut meikin poistoaineen kotiin...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti